Mitä on kiihtyvyys? Yksinkertaisesti sanottuna kiihtyvyydellä tarkoitetaan juoksunopeuden säätelyä. Se on jotain mitä jokaisen juoksijan, liittyy juoksu sitten mihin lajiin tahansa, tulee harjoitella ja kehittää. Vaikka kiihtyvyyden merkitys onkin suurin esimerkiksi pikajuoksussa, jossa maksiminopeus tulee saavuttaa niin nopeasti kuin mahdollista, käytetään sitä myös avuksi harjoittelussa. Pikajuoksijat ovat kuitenkin opettaneet meille eniten siitä, mitä kiihtyvyys on ja miten sitä hyödynnetään muissakin juoksulajeissa. Vaikka kiihtyvyys onkin eri lajeissa erilaista, siihen pätee sama periaate, on kyse sitten pikajuoksusta tai jalkapallon pelaamisesta.

Pikajuoksussa suoritus alkaa kiihdyttämisellä ja sen tavoitteena on saavuttaa maksiminopeus mahdollisimman äkkiä. Monissa muissa lajeissa kiihtyvyys tapahtuu kuitenkin kesken suorituksen. Esimerkiksi jalkapallossa nopeat kiihdytykset pallon saavuttamiseksi ovat hyvin yleisiä ja niitä seuraa nopea jarrutus. Tällaisia harjoituksia varten nähdäänkin usein, kuinka jalkapalloilijat juoksevat lyhyen matkan voimakkaasti kiihdyttäen, jarruttavat äkillisesti ja kääntävät suuntaa jatkaen taas nopeaa juoksua. Monissa lajeissa kyse onkin nimenomaan tällaisesta lyhyen matkan kiihdyttämisestä.

Kiihtyvyys ja Pikajuoksijat

Kiihtyvyysharjoittelu

On erittäin tärkeää, että kiihtyvyysharjoittelu tehdään oikein. Kuten muissakin juoksun osa-alueissa, kun harjoittelu tapahtuu oikeaoppisesti, se tukee tekniikkaa ja auttaa näin juoksijaa saavuttamaan entistä parempia tuloksia.

Monesti juoksija ajattelee, että kiihtyvyys lähtee jalkojen nopeista liikkeistä. Tämä johtaa siihen, että juoksutahtia yritetään nopeuttaa, mutta samalla tekniikka kärsii. Jalat tekevät paljon turhaa työtä, sillä keskivartalo unohtuu ja se kokonaisuus, mihin olemme koko ajan tekniikassa keskittyneet, hajoaa. Jalat ikään kuin sohivat tyhjää, eikä tällä ole mitään vaikutusta itse kiihtyvyyteen. Kiihtyvyydessä on siksi muistettava samat juoksutekniikan säännöt kuin normaalissakin juoksussa. Liike lähtee lantiosta ja hyvä kiihtyvyys saavutetaan hyvällä tekniikalla, jossa koko keskivartalo ja jalat tekevät yhdessä töitä. Valmentajan on hyvä iskostaa juoksijan päähän oikea tekniikka niin, että se ei missään vaiheessa harjoittelua kärsisi, vaan se olisi aina osana hyvää harjoittelua.

Kun lähdetään kiihdyttämään, on askelpituus yleensä hieman normaalia pidempi. Tällä saadaan tarpeeksi voimaa askeleeseen. Vauhdin kiihtyessä askel luonnollisesti tasaantuu ja askelpituus pienenee. Tämä alkuvoima mitä kiihtyvyyttä hakiessa tarvitaan, on juuri se, mikä vie eniten voimia. Itse voimaa tärkeämpää tässäkin on kuitenkin tekniikka, jolla kiihtyvyys saadaan käyntiin. Vääränlainen lähtö kiihdytykseen voi saada aikaan virheasennosta johtuvia rasitusvammoja. Omaa kiihtyvyyttä on helppo lähteä tarkastelemaan muun muassa videokuvan avulla, jolloin hidastetussa kuvassa voidaan helposti havaita mahdolliset virheasennot ja korjata ne ennen kuin niistä muodostuu haitallisesti kehoa häiritseviä asentoja. Hyvässä kiihtyvyydessä jalat työntävät urheilijan eteenpäin ja askeltiheys kasvaa, kunnes haluttu nopeus on saavutettu.

Kun juoksija saavuttaa tunteen, jossa jalat tulevat vartalon perässä, hän tietää, että kiihtyvyys on oikealla mallilla. Tätä voi pitää eräänlaisena muistutuksena itselleen samalla kun harjoittelee kiihtyvyyttä.

Erilaisia harjoituksia

Kiihtyvyyttä voi harjoitella monissa eri paikoissa. Eri paikoissa harjoitteleminen tekee myös harjoittelusta mielenkiintoisempaa ja tuo siihen uutta intoa. Kiihtyvyysharjoittelu on jotain, minkä voi helposti viedä myös juoksukenttien ulkopuolella ja hyödyntää esimerkiksi erilaisia mäkiä ja rappusia.

Ylämäkiharjoittelu on erinomaista juoksijoille, joilla on jo valmiiksi hankaluuksia keskivartalon hallinnan kanssa. Lonkan sisärotaatio on erinomainen esimerkki huonosta linjauksesta juoksuasennossa. Kun juoksija juoksee ylös mäkeä, on se erittäin vaikeaa, jos lonkka kiertyy sisärotaatioon. Tästä syystä ylämäkijuoksu voi parantaa juoksijan tekniikkaa ja samalla kehittää kiihtyvyyttä. Pieni ylämäki, noin 45 asteen kulmassa, saa juoksijan hakeutumaan luonnostaan oikeaan kiihtyvyysasentoon ja auttaa näin ymmärtämään, kuinka jalat toimivat kiihdyttäessä. Samantyyppistä harjoittelua voi tehdä myös portaissa, erityisesti urheilustadionin portaat sopivat hyvin tähän harjoitteluun. Portaissa on tärkeää, että juoksija astuu vain joka toiselle askeleelle, mikä saa aikaan saman 45 asteen kulman kuin ylämäkijuoksussakin.

Hyvää kiihdytystekniikkaa voi hakea myös seinää vasten harjoittelulla. Tässä haetaan nimenomaan oikeaa tekniikkaa kiihtyvyyteen. Juoksija asettaa kätensä seinää vasten vartalon kanssa samassa linjassa. Jalat asettuvat lantion taakse korkeintaan 45 asteen kulmaan. Tästä juoksija lähtee marssimaan tietyssä rytmissä säilyttäen hyvän tukevan asennon. Hidas astelu auttaa juoksijaa ymmärtämään ja hakemaan juuri sen oikean asennon, mitä kiihtyvyydessä käytetään. Tätä harjoittelua voi tehdä myös yhdessä kaverin kanssa, joka toimii ikään kuin seinänä ja vaihdella vastuksen määrää.

Kiihtyvyysharjoittelu on siitä jännittävää, että sitä voi tehdä hyvin monella eri tavalla. On olemassa lukuisia eri keinoja sen harjoittamiseen, eivätkä ne rajoitu pelkästään juoksukentille. Kiihtyvyysharjoittelu on monipuolista ja oikein tehtynä se parantaa kestävyyttä, tukee hyvää juoksutekniikkaa ja antaa juoksijalle myös lisää voimaa.

Kiihtyvyysharjoittelu